Viimeinen viikko Valenciassa alkoi eilen. Aika on mennyt niin siivillä! Tuntuu ihan epätodelliselta että ensi viikolla tähän aikaan olen jo kotona, suomessa.
Lähdön tunnelmat täällä on ollut jo muutaman viikon. Osa hyvistä kavereista on jo lähtenyt, mutta onneksi vielä porukkaa kuitenkin jäljellä. Hirveät listat kaikilla mitä pitää vielä ehtiä tehdä ennen lähtöä!
Viime viikolla kävimmekin Alborayassa, Valencian Venatsiassa. Oli näkemisen arvoinen, rauhallinen pikku venetsia. Jännitystä reissuun toi se että emme täysiin osanneet kävellä metrolta venetsiaan. Jouduimme siis ylittämään junaradan ja kyllä äiti tiedän se on erittäin vaarallista! Radan ylitys kuitenkin onnistui loistavasti ja onneksi ylitimme radan sillä venetsia oli hengen arvoinen.
Perjantaina kävimme Maniseksessa, joka on tunnettu keramiikastaan. Kaikki asunnot oli koristeltu keraamisin mosaiikein. Olimme paikalla siestan aikaan, joten muuten aivan kuollut paikka. Lounas puistossa ja playdate leikkipuistossa hellepäivänä oli kuitenkin mukava. Molemmat paikat olivat metromatkan päässä meistä joten muutaman tunnin päiväreissuiksi loistavat. Ja viimeiset hetket on hyvä viettää hyvässä seurassa.
Lauantai yöllä törmäsimme sattumalta tyypiliseen tapahtumaan valenciassa, nimittäin kortteli bileet. Jokaisella korttelilla on oma järjestönsä, joka hoitaa mm. Las Fallas järjestelyt. Korttelijärjestöt kuitenkin järjestävät myös naapurustolle muitakin rientoja kuten kortteli bileitä. Yleensä bileet ovat suljetussa teltassa jonne ulkopuoliset eivät pääse, mutta nämä bileet olivat avoimet. Dj oli paikalla ja nuorista vanhoihin kaikki olivat kadulla tanssimassa. Tälläsia tilanteita jää kaipaamaan kun täältä lähtee.
Eilen aloitin pakkaamisen ettei loppuviikosta tarvitse sitten stressata. Ja hyvältä näyttää, kamat melkein kasassa. Loppuviikko siis rantaa ja viimeiset kierrokset keskustassa ja puistoissa. Torstaina täällä juhlitaan San Juani eli juhannusta. Tiedossa siis rantafiesta! Odotettavissa kuulemma 300 tuhatta juhlijaa, paljon kokkoja dj ym. Erilainen, mutta taatusti hauska ja lämmin juhannus siis tiedossa.
Nyt nauttimaan viimeisistä päivistä!
tiistai 21. kesäkuuta 2011
tenttejä,täteilyä ja madrid
Viimeinen tentti yliopistolla oli 3.6, jonka jälkeen ansaittu loma alkoi. Jäljellä enää espanjan tetti, jota ei lasketa. Ainakin kaksi kursseista on läpäisty joten ihan hyvin siis meni, vaikka lukeminen kovasta yrityksestä huolimatta jäi aika vähille. Paikalliset opiskelijathan ovat aivan sekopäisiä lukuloman alkaessa. Kirjastoon ei ole toivoakaan mahtua jos sinne ei saavu ennen aamu yhdeksää. Ja kirjasto tosiaan on auki melkein 24/7 luku-ja tentti kauden aikana. Koska en koskaan ollut kirjastossa ennen aamu kymmentä en päässyt siellä viettämään kovinkaan paljon aikaa. Sen verran kuitenkin että yhden päivän istuin peräti kolme tuntia kiltisti hiljaa paikalla ja keskityin. Osalla opiskelijoista oli korvatulpat korvissa ja ne harvat jotka yrittivät vähän supatella vaimennettiin samantien. Aivan hullua menoa ihmiselle joka ei ole koskaan kirjastossa opiskellut.
Tentitkin olivat ihan mielenkiintoinen kokemus. Lähinnä kokeet koostuivat monivalinta kysymyksistä ja muutamasta avoimesta. Ilmeisesti kansainvälisillä kursseilla pitivät jonkin laista kulissia yllä sillä meitä vahdittiin silmä kovana ettei kukaan luntaa. Juttua kun on kuultu että espanjan kielisillä kursseilla tentit ovat yhtä sirkusta.
Joka tapauksessa tentit ohi, ryhmätyöt tehty ja nyt voi rauhassa ilman paineita vain nauttia vikoista viikoista.
Ja olisiko loma voinut paremmin alkaa. Tädin pikkumies perheineen nimittäin tuli muutamaksi päiväksi Valenciaan ja sitten matkustettiin yhdessä Madridiin. Täti oli kovasti odottanut laatuaikaa pikkumiehen kanssa ja odotus plakittiin. Viidessä kuukaudessa poju oli oppinut puhumaan ja energiaa miehessä oli vaikka kuinka. "Holaa" tuli vähän väliä pojulta ja "graciaskin" onnistui välistä. Kansainvälinen pikkumies selvästikkin;)
Käytiin Bioparkissa, jossa en vielä ollut kertaakaan käynyt. On vähän kuin eläintarha paitsi että eläimet eivät ole häkeissä vaan aidatuilla alueilla. Madacascar alueella "kuningas Julien" apinat juoksivat vapaasti. Biopark oli hauska kokemus ja varsinkin pikkumies, joka näki ekaa kertaa "korkeat" kirahvit ja "isot" norsut, oli innoissaan.
Ranta oli myös aika kova juttu. Vaikka aurinko ei paistanut oli pikkumiehessä pitelemistä kun uimaan oli päästävä.
Sunnuntai iltapäivällä pakattiin seurue junaan ja kohti Madridin "pasilaa". Asuimme siis hieman kaukana keskusta velipojan työn takia ja hotellista ja lähialueesta tuli lähinnä mieleen pasila. Mutta sijainti oli ihan hyvä eikä hotellissakaan mitään vikaa ollut.
Madridissa kierreltiin keskustassa ja puistoja. Ekana päivänä menimme sateen suojaan Mercado de san migueliin jonka luulimme olevan normaali kauppahalli. Mercado osoittautuikin tapas taivaaksi. Paljon tiskejä joista sai ostella herkullisia tapaksia, sushia ja muita herkkuja. Kunnon kulinaristien koti!
Tiistaina vietettiin syntymäpäiviäni. Yritimme päästä kuninkaan linnaan, mutta sinne ei sitten tietenkään juuri tänä päivänä päässyt. Päädyttiin siis puistoon leikkimään, mikä ei huono vaihtoehto sekään. Puistossa meidät yllätti kova kaatosade jota lähdimme taas yllätäen ruoka paikkaan pakoon. Lounas sushin jälkeen täti jäi shoppailemaan kun toiset menivät ottamaan päikkäreitä. Illalla käytiin vielä synttäri illallisella kaikkien suosikissa Marzanossa, joka ei pettänyt taaskaan!
Keskiviikko oli aurinkoinen helle päivä. Kävimme taas leikkipuistossa ja siitä sitten menimme katsomaan linnaa. Pitkän jonotuksen jälkeen pääsimme linnaan ja pika juoksulla vedimme sen läpi kun rupesi jo olemaan kiire junaan. Linnan oli kyllä ainakin tädin ja pojun mielestä tosi hieno. Paljon erilaisia yksityiskohtia ym.
Linnasta jouduinkin sitten juoksemaan metroon, hotelille ja taas metroon. Viime tipassa ehdin onneksi junaan!
Kotona odottivat tytöt jotka olivat leiponeet synttärikakun ja koristelleet kodin ilmapallolla ja muulla synttäri sälällä. Juhlia jatkettiin vielä tapaksilla kaikkien kavereiden kanssa ja aamun asti tanssittiin. Ei siis yhtään hullumat kahden päivän mittaiset synttärit!
Tentitkin olivat ihan mielenkiintoinen kokemus. Lähinnä kokeet koostuivat monivalinta kysymyksistä ja muutamasta avoimesta. Ilmeisesti kansainvälisillä kursseilla pitivät jonkin laista kulissia yllä sillä meitä vahdittiin silmä kovana ettei kukaan luntaa. Juttua kun on kuultu että espanjan kielisillä kursseilla tentit ovat yhtä sirkusta.
Joka tapauksessa tentit ohi, ryhmätyöt tehty ja nyt voi rauhassa ilman paineita vain nauttia vikoista viikoista.
Ja olisiko loma voinut paremmin alkaa. Tädin pikkumies perheineen nimittäin tuli muutamaksi päiväksi Valenciaan ja sitten matkustettiin yhdessä Madridiin. Täti oli kovasti odottanut laatuaikaa pikkumiehen kanssa ja odotus plakittiin. Viidessä kuukaudessa poju oli oppinut puhumaan ja energiaa miehessä oli vaikka kuinka. "Holaa" tuli vähän väliä pojulta ja "graciaskin" onnistui välistä. Kansainvälinen pikkumies selvästikkin;)
| Asemalla viimeisiä vieraita vastassa |
Käytiin Bioparkissa, jossa en vielä ollut kertaakaan käynyt. On vähän kuin eläintarha paitsi että eläimet eivät ole häkeissä vaan aidatuilla alueilla. Madacascar alueella "kuningas Julien" apinat juoksivat vapaasti. Biopark oli hauska kokemus ja varsinkin pikkumies, joka näki ekaa kertaa "korkeat" kirahvit ja "isot" norsut, oli innoissaan.
Ranta oli myös aika kova juttu. Vaikka aurinko ei paistanut oli pikkumiehessä pitelemistä kun uimaan oli päästävä.
Sunnuntai iltapäivällä pakattiin seurue junaan ja kohti Madridin "pasilaa". Asuimme siis hieman kaukana keskusta velipojan työn takia ja hotellista ja lähialueesta tuli lähinnä mieleen pasila. Mutta sijainti oli ihan hyvä eikä hotellissakaan mitään vikaa ollut.
Madridissa kierreltiin keskustassa ja puistoja. Ekana päivänä menimme sateen suojaan Mercado de san migueliin jonka luulimme olevan normaali kauppahalli. Mercado osoittautuikin tapas taivaaksi. Paljon tiskejä joista sai ostella herkullisia tapaksia, sushia ja muita herkkuja. Kunnon kulinaristien koti!
Tiistaina vietettiin syntymäpäiviäni. Yritimme päästä kuninkaan linnaan, mutta sinne ei sitten tietenkään juuri tänä päivänä päässyt. Päädyttiin siis puistoon leikkimään, mikä ei huono vaihtoehto sekään. Puistossa meidät yllätti kova kaatosade jota lähdimme taas yllätäen ruoka paikkaan pakoon. Lounas sushin jälkeen täti jäi shoppailemaan kun toiset menivät ottamaan päikkäreitä. Illalla käytiin vielä synttäri illallisella kaikkien suosikissa Marzanossa, joka ei pettänyt taaskaan!
Keskiviikko oli aurinkoinen helle päivä. Kävimme taas leikkipuistossa ja siitä sitten menimme katsomaan linnaa. Pitkän jonotuksen jälkeen pääsimme linnaan ja pika juoksulla vedimme sen läpi kun rupesi jo olemaan kiire junaan. Linnan oli kyllä ainakin tädin ja pojun mielestä tosi hieno. Paljon erilaisia yksityiskohtia ym.
Linnasta jouduinkin sitten juoksemaan metroon, hotelille ja taas metroon. Viime tipassa ehdin onneksi junaan!
Kotona odottivat tytöt jotka olivat leiponeet synttärikakun ja koristelleet kodin ilmapallolla ja muulla synttäri sälällä. Juhlia jatkettiin vielä tapaksilla kaikkien kavereiden kanssa ja aamun asti tanssittiin. Ei siis yhtään hullumat kahden päivän mittaiset synttärit!
keskiviikko 25. toukokuuta 2011
Aktiivilomalaisten turistioppaana
Koska kesä on saapunut Valenciaan tarkoittaa se myös turistimassojen saapumista kaupunkiin. Itse ehdin levätä viikon rankan edellisen matkaopas urakan jälkeen kun viikko sitten keskiviikkona pikkusisko poikaystävän kera saapui sateiseen Valenciaan junalla Barcelonasta. Eihän siinä muu auttanut kun asemalle vastaan ja turistiopas asenne kehiin :) Etukäteen oli jo tiedossa että tämä kaksikko haluaa aktiivisen loman, eikä missata mitään nähtävyyksiä.
Ekana päivänä syötiin kuitenkin vain neljän tähden luksus hostellissani itse tehtyä ruokaa ja käytiin pikainen kaupunki kierros, istuttiin hetki terassilla ja sitten väsyneet matkustajat piti saada nukkumaan. Torstaina oli tiedossa shoppailua. Kaupat tuli koluttua suht nopeasti, jonka jälkeen karkkikaupan kautta kotiin ja pikku siestalle. Barcelona oli vetänyt vieraiden mehut sen verran hyvin että kaksi ekaa iltaa meninkin vain levätessä.
Perjantaina aurinko päätti taas saapua kaupunkiin ja matkalaiset pääsivät ottamaan aurinkoa. Itse vietin aamupäivän puhelimessa kun yritin jo toistamiseen selvittää miksi ylihintainen Internetliittymämme ei taaskaan toimi. Puhelun jälkeen ei auttanut muuta kuin mennä vodafonen liikkeeseen ja vaatia uutta sim-korttia modeemiin. Aikaa siinä meni, mutta onpahan netti taas toistaiseksi toiminut. Kaiken selvittelyn jälkeen punoittava pikkusisko ja poikaystävä tulivat rannalta jonka jälkeen lähdettiin katsomaan ciudad de las atres y las ciencias. Kävelimme rakennukset ulkoa läpi ja napsimme turistikuvia.
Lauantai aamuna kävimme vuokraamassa pyörät jä lähdimme polkemaan La Albuferaan, lähellä sijaitsevaan luonnonpuistoon jossa on suuri järvi. Järvi jäi kyllä näkemättä, mutta kauniita pienempiä rantoja oli paljon ja pysähdyttiin hetkeksi uimaan. Paikallisia oli paljon picnikillä luonnonpuiston metsikössä ja paikka oli muutenkin ihan mukava pyöräilylle. Lounaan jälkeen käytiin vielä polkemassa Turialla ja pelattiin hetki korttia puiston varjossa. Illalla kaksikko kävi vielä katsomassa fudismatsin stadionilla.
Sunnuntai aamuna piti palauttaa pyörät. Aamu alkoi kivasti kun raappuun jätetyistä pyöristä oli puhkottu renkaat. Että gracias vaan sille naapurille joka oli päättänyt piristää lauantai iltaansa! Onneksi pyörävuokraamo oli suht lähellä eli saimme talutettua pyörät sinne. Lisäkustannusta toki sitten tuli kun kolmesta pyörästä viidet renkaat oli puhki. Pyöräselkkauksen jälkeen kävimme katsastamassa Las Fallas museon. Museossa oli valokuvia joka vuoden voittaja fallaksesta ja osia niistä. Kokonaista fallastahan ei museoon voisi tuoda kun ovat niin isoja rakennelmia. Oli hauska nähdä miten eri vuosina mikäkin on ollu "in" ja miten hienosti jo alkuaikoina fallaksia on tehty. Harmi että tämän vuoden voittajat eivät olleet päässeet vielä esille. Museon jälkeen kuumus verotti joten pieni paussi kotona ja sitten vielä puistoon istumaan.
Maanantaina oli sitten turistioppaankin vuoro päästä turistelemaan. Hyppäsimme junaan aamulla ja suuntasimme kohti Peñiscolaa. Tiedossa oli vain että kyseessä on pieni rantakaupunki ja itsehän lähdin mukaan matkaan koska paikan nimi on vähintääkin hulvaton. Paikalliset eivät tietenkään ymmärrä nimen hauskuutta, mutta meillä oli koko reissun ajan mukavaa naureskella nimelle.
Peñiscola osoittautui todella pieneksi, mutta vanhakaupunki oli aivan kuin postikoritsta, todella kaunis. Talot oli rakennettu pienelle kukkulalle, jossa oli myös vanhan linnan jäänteitä ja muurit. Välistä tuntui että oli tullut Kreikan pikku kylään kun talot olivat vitivalkoisia. Todella kaunis paikka, mutta auringonoton lisäksi ei mitään muuta tekemistä ja keski-ikä oli + 60v. Kesällä 3000 asukkaan kaupungin valtaa turistit joiden jälkeen asukkaitaa on 100 tuhatta. Eli sesonkina en ehkä haluaisi olla ko. paikassa.
Saatiin kuitenkin vielä viettää kaksi päivää yhdessä ja vaihdella kuulumisia ym. Tiistai iltana oli taas yhtien hyvästien aika. Haikeata oli taas, mutta koska viiden viikon päästä nähdään taas, vältyttiin suuremmalta draamalta. Jätin kaksikon Peñiscolaan, hyppäsin bussiin ja lähdin kohti juna-asemaa. Turisti infon poika oli sanonut että bussissa pitää jäädä päätepysäkillä pois joten en sen kummemin kysellyt enempää. Jossain kohtaa tuli kuitenkin sellainen olo että nyt olen kyllä mennyt liian pitkälle. Onneksi heikko kielitaitoni taipui kuitenkin niin että pystyin kysymään kanssamatkustajalta olenko lähellä juna-asemaa jolloin kävi ilmi että pysäkki ollaan jo ohitettu aikaa sitten. Onneksi vieressä oli toinen juna-asema ja sen kohdalla bussi pysähtyi eli pääsin kotiin ja ihan ajallaan.
Takana on taas aivan ihanat päivät vieraiden kanssa ja paluu arkeen tuntuu aina yhtä tylsältä.Nyt seuraava viikko menee kirjastoon lukittautuneena sillä tentit ovat uhkaavasti täällä ja tapani mukaan en turhan aikaisin ole aloittanut valmistautumista. Tänään kuitenkin onnistuneesti olin neljä tuntia kirjastossa (ja tälläistähän en ole ikinä ennen tehnyt) ja huomenna sama setti, niin eiköhän tentit ihan hyvin meni.
Ekana päivänä syötiin kuitenkin vain neljän tähden luksus hostellissani itse tehtyä ruokaa ja käytiin pikainen kaupunki kierros, istuttiin hetki terassilla ja sitten väsyneet matkustajat piti saada nukkumaan. Torstaina oli tiedossa shoppailua. Kaupat tuli koluttua suht nopeasti, jonka jälkeen karkkikaupan kautta kotiin ja pikku siestalle. Barcelona oli vetänyt vieraiden mehut sen verran hyvin että kaksi ekaa iltaa meninkin vain levätessä.
Perjantaina aurinko päätti taas saapua kaupunkiin ja matkalaiset pääsivät ottamaan aurinkoa. Itse vietin aamupäivän puhelimessa kun yritin jo toistamiseen selvittää miksi ylihintainen Internetliittymämme ei taaskaan toimi. Puhelun jälkeen ei auttanut muuta kuin mennä vodafonen liikkeeseen ja vaatia uutta sim-korttia modeemiin. Aikaa siinä meni, mutta onpahan netti taas toistaiseksi toiminut. Kaiken selvittelyn jälkeen punoittava pikkusisko ja poikaystävä tulivat rannalta jonka jälkeen lähdettiin katsomaan ciudad de las atres y las ciencias. Kävelimme rakennukset ulkoa läpi ja napsimme turistikuvia.
Lauantai aamuna kävimme vuokraamassa pyörät jä lähdimme polkemaan La Albuferaan, lähellä sijaitsevaan luonnonpuistoon jossa on suuri järvi. Järvi jäi kyllä näkemättä, mutta kauniita pienempiä rantoja oli paljon ja pysähdyttiin hetkeksi uimaan. Paikallisia oli paljon picnikillä luonnonpuiston metsikössä ja paikka oli muutenkin ihan mukava pyöräilylle. Lounaan jälkeen käytiin vielä polkemassa Turialla ja pelattiin hetki korttia puiston varjossa. Illalla kaksikko kävi vielä katsomassa fudismatsin stadionilla.
Sunnuntai aamuna piti palauttaa pyörät. Aamu alkoi kivasti kun raappuun jätetyistä pyöristä oli puhkottu renkaat. Että gracias vaan sille naapurille joka oli päättänyt piristää lauantai iltaansa! Onneksi pyörävuokraamo oli suht lähellä eli saimme talutettua pyörät sinne. Lisäkustannusta toki sitten tuli kun kolmesta pyörästä viidet renkaat oli puhki. Pyöräselkkauksen jälkeen kävimme katsastamassa Las Fallas museon. Museossa oli valokuvia joka vuoden voittaja fallaksesta ja osia niistä. Kokonaista fallastahan ei museoon voisi tuoda kun ovat niin isoja rakennelmia. Oli hauska nähdä miten eri vuosina mikäkin on ollu "in" ja miten hienosti jo alkuaikoina fallaksia on tehty. Harmi että tämän vuoden voittajat eivät olleet päässeet vielä esille. Museon jälkeen kuumus verotti joten pieni paussi kotona ja sitten vielä puistoon istumaan.
Maanantaina oli sitten turistioppaankin vuoro päästä turistelemaan. Hyppäsimme junaan aamulla ja suuntasimme kohti Peñiscolaa. Tiedossa oli vain että kyseessä on pieni rantakaupunki ja itsehän lähdin mukaan matkaan koska paikan nimi on vähintääkin hulvaton. Paikalliset eivät tietenkään ymmärrä nimen hauskuutta, mutta meillä oli koko reissun ajan mukavaa naureskella nimelle.
Peñiscola osoittautui todella pieneksi, mutta vanhakaupunki oli aivan kuin postikoritsta, todella kaunis. Talot oli rakennettu pienelle kukkulalle, jossa oli myös vanhan linnan jäänteitä ja muurit. Välistä tuntui että oli tullut Kreikan pikku kylään kun talot olivat vitivalkoisia. Todella kaunis paikka, mutta auringonoton lisäksi ei mitään muuta tekemistä ja keski-ikä oli + 60v. Kesällä 3000 asukkaan kaupungin valtaa turistit joiden jälkeen asukkaitaa on 100 tuhatta. Eli sesonkina en ehkä haluaisi olla ko. paikassa.
| simpukoilla koristeltu talo |
Saatiin kuitenkin vielä viettää kaksi päivää yhdessä ja vaihdella kuulumisia ym. Tiistai iltana oli taas yhtien hyvästien aika. Haikeata oli taas, mutta koska viiden viikon päästä nähdään taas, vältyttiin suuremmalta draamalta. Jätin kaksikon Peñiscolaan, hyppäsin bussiin ja lähdin kohti juna-asemaa. Turisti infon poika oli sanonut että bussissa pitää jäädä päätepysäkillä pois joten en sen kummemin kysellyt enempää. Jossain kohtaa tuli kuitenkin sellainen olo että nyt olen kyllä mennyt liian pitkälle. Onneksi heikko kielitaitoni taipui kuitenkin niin että pystyin kysymään kanssamatkustajalta olenko lähellä juna-asemaa jolloin kävi ilmi että pysäkki ollaan jo ohitettu aikaa sitten. Onneksi vieressä oli toinen juna-asema ja sen kohdalla bussi pysähtyi eli pääsin kotiin ja ihan ajallaan.
Takana on taas aivan ihanat päivät vieraiden kanssa ja paluu arkeen tuntuu aina yhtä tylsältä.Nyt seuraava viikko menee kirjastoon lukittautuneena sillä tentit ovat uhkaavasti täällä ja tapani mukaan en turhan aikaisin ole aloittanut valmistautumista. Tänään kuitenkin onnistuneesti olin neljä tuntia kirjastossa (ja tälläistähän en ole ikinä ennen tehnyt) ja huomenna sama setti, niin eiköhän tentit ihan hyvin meni.
torstai 12. toukokuuta 2011
Time of my life
Nyt on takana sellaset reilu pari viikkoa että huh huh. En olis etukäteen osannut arvata millaset "rilluttelu" viikot täällä alkaa kun chicat suomesta lennätettiin paikalle. Niin paljon on ehtinyt tapahtua ettei kaikkea edes muista ja osa jutuista täytyy sensuroida pois. Semana Santa oli käynnissä kun tytöt tuli ja juuri tossa meidän naapuri korttelissa oli viikon kestävä pääsiäisralli. Päivittäin meni kulkueita. Itse näin muutaman, joista ensimmäinen oli pitkäperjantaina. Oli kyllä sen verran hurjan näköstä että pikkulapset varmasti pelkäsivät. Ristiinnaullittuja Jeesuksia kantoivat huppupäiset kulkuet ja orkesteri soitti perässä. Tyttöjen tulon jälkeen nähtiin sitten vähän erilainen kulkue. Kulkue koostui roomalaisista sotilaista ja kauniisti pukeutuneista naisista (en tiedä ketä he esittivät). Hauskaa kaikissa kulkueissa oli että aivan pienimmätkin lapset osallistuivat kulkueisiin. Kaikkein nuorimmat tulivat aikuisten sylissä kun eivät itse jaksaneet kävellä. Vähän vanhemmat lapset olivat reippaita ja äidit aina välistä ojensivat kadulta välipalaa. Kulkueet ja päivät olivat varmasti pitkiä.
Pääsiäiskulkueiden lisäksi tytöille piti näyttää rantaa ja kaupunkia ja vähän yöelämää sekä tietenkin paikalliset vaihtarikaverit. En muista milloin viimeksi olisin nauranut yhtä paljon kun tyttöjen tulon jälkeen. J:n kanssa pistettiin kyllä välillä sellaseksi huudoksi että toisillakin suomitytöillä oli varmasti kestämistä. Saksalainen kaverin ihmetteli yksi ilta että olenko vihainen J:lle kun puhun niin vihaisesti. Todettiin vaan että ei ku puhutaan suomea ja ehkä vähän innokkaasti :)
Tyttöjen kanssa käytiin syömässä hyvin ja löydettiin rannasta kiva loungebaari jossa vietimme tuulisen ja pilvisen sunnuntain. Se sunnuntai jää varmasti ikuisesti mieleen. Muutaman neuvoa antavan jälkeen käytiin vielä J:n kanssa uimassa. Koska ilma oli niin viileä osa paikallisista jäi katsomaan pulikointiamme ja kävin myös paikallisen miehen kanssa keskustelun siitä kuinka suomalaisille vesi oli juurin sopivan lämpöistä.
Osa tytöistä lähetettiin takaisin kotiin perjantaina 29.4, jonka jälkeen jäimme J:n kanssa kaksin. Päätettiin sitten näyttää miten suomalaista vappua juhlitaan. Valjastimme kaikki kaverit lähipuistoon ja ohjeistimme että juomaksi kelpaa vain skumppa. Puistossa menikin sitten koko ilta laulellen ja kitaraa soitellen. Oli erilainen, mutta loistava vappu. Paikalliset juhlivat jonkin sortin vappua 2.5 ja meille se näkyi sillä että rannalla lennätettiin toukokuun kaksi ensimmäistä päivää tavallista enemmän leijoija.
Vapu jälkeen ehdittiin "palautua" muutama päivä ja tiistaina alkoi sitten matka kohti IBIZAA. Opiskelija järjestön kautta tehty reissu oli monelle kevään odotetuin tapahtuma. Eikä viiden päivän reissu ibizalla todellakaan tuottanut pettymystä. Reissu alkoi laivamatkalla jonka aikana laivan yläkannella oli dj ja kovat jorailut käynnissä. Laivamatkan jälkeen juhlat jatkuivatkin sitten sunnutai iltaan asti. Hotellilla oli useita altaita ja ranta aivan edessä. Joka päivä oli eri teeman mukaiset allasbileet ja aamupäivästä retkiä. Osallistuimme retkelle Formenteraan, joka on uskomattoman kaunis saari Ibizan edustalla. Muut retket jätimme väliin kun tollaset seuramatkat on aina niin raskaita, koko ajan saa odottaa. Illat menivät tietenkin clubeja kolutessa, vaahtobileet, vesibileet ja sitten ihan vaan normaaleja clubi-iltoja. Viisi päivää oli kyllä ihan sopiva aika ibizalla varsinkin kun oli jo testannut kisakuntoa aikasemminkin. Ibizalla tutustui kuitenkin taas uusiin ihmisiin ja hauskaa tuli pidettyä sydämen kyllyydestä!
Kotiinpalauduttua saatin levätä yksi päivä, jonka jälkeen oli aika pakata J:kin koneeseen. Tippahan siinä tuli silmään, mutta tämäkin neiti tulee kohta kotiin eli eipä tässä kauan erossa jouduta olemaan.
Tämän reilun kahden viikon aikana on synytyny Taina ja Mervi (allekirjoittaneen ja J:n alter egot) sekä useita lentäviä lauseita, jotka eivät toivottavasti kuole koskaan. Näitä viikkoja muistellaan vielä vanhainkodissa, koska toista tällaista aikaa ei enää tule.
Mervin sanoin on hyvä lopettaa "aivan Fabulous, I`m absolutely loving it!"
Pääsiäiskulkueiden lisäksi tytöille piti näyttää rantaa ja kaupunkia ja vähän yöelämää sekä tietenkin paikalliset vaihtarikaverit. En muista milloin viimeksi olisin nauranut yhtä paljon kun tyttöjen tulon jälkeen. J:n kanssa pistettiin kyllä välillä sellaseksi huudoksi että toisillakin suomitytöillä oli varmasti kestämistä. Saksalainen kaverin ihmetteli yksi ilta että olenko vihainen J:lle kun puhun niin vihaisesti. Todettiin vaan että ei ku puhutaan suomea ja ehkä vähän innokkaasti :)
Tyttöjen kanssa käytiin syömässä hyvin ja löydettiin rannasta kiva loungebaari jossa vietimme tuulisen ja pilvisen sunnuntain. Se sunnuntai jää varmasti ikuisesti mieleen. Muutaman neuvoa antavan jälkeen käytiin vielä J:n kanssa uimassa. Koska ilma oli niin viileä osa paikallisista jäi katsomaan pulikointiamme ja kävin myös paikallisen miehen kanssa keskustelun siitä kuinka suomalaisille vesi oli juurin sopivan lämpöistä.
Osa tytöistä lähetettiin takaisin kotiin perjantaina 29.4, jonka jälkeen jäimme J:n kanssa kaksin. Päätettiin sitten näyttää miten suomalaista vappua juhlitaan. Valjastimme kaikki kaverit lähipuistoon ja ohjeistimme että juomaksi kelpaa vain skumppa. Puistossa menikin sitten koko ilta laulellen ja kitaraa soitellen. Oli erilainen, mutta loistava vappu. Paikalliset juhlivat jonkin sortin vappua 2.5 ja meille se näkyi sillä että rannalla lennätettiin toukokuun kaksi ensimmäistä päivää tavallista enemmän leijoija.
Vapu jälkeen ehdittiin "palautua" muutama päivä ja tiistaina alkoi sitten matka kohti IBIZAA. Opiskelija järjestön kautta tehty reissu oli monelle kevään odotetuin tapahtuma. Eikä viiden päivän reissu ibizalla todellakaan tuottanut pettymystä. Reissu alkoi laivamatkalla jonka aikana laivan yläkannella oli dj ja kovat jorailut käynnissä. Laivamatkan jälkeen juhlat jatkuivatkin sitten sunnutai iltaan asti. Hotellilla oli useita altaita ja ranta aivan edessä. Joka päivä oli eri teeman mukaiset allasbileet ja aamupäivästä retkiä. Osallistuimme retkelle Formenteraan, joka on uskomattoman kaunis saari Ibizan edustalla. Muut retket jätimme väliin kun tollaset seuramatkat on aina niin raskaita, koko ajan saa odottaa. Illat menivät tietenkin clubeja kolutessa, vaahtobileet, vesibileet ja sitten ihan vaan normaaleja clubi-iltoja. Viisi päivää oli kyllä ihan sopiva aika ibizalla varsinkin kun oli jo testannut kisakuntoa aikasemminkin. Ibizalla tutustui kuitenkin taas uusiin ihmisiin ja hauskaa tuli pidettyä sydämen kyllyydestä!
Kotiinpalauduttua saatin levätä yksi päivä, jonka jälkeen oli aika pakata J:kin koneeseen. Tippahan siinä tuli silmään, mutta tämäkin neiti tulee kohta kotiin eli eipä tässä kauan erossa jouduta olemaan.
Tämän reilun kahden viikon aikana on synytyny Taina ja Mervi (allekirjoittaneen ja J:n alter egot) sekä useita lentäviä lauseita, jotka eivät toivottavasti kuole koskaan. Näitä viikkoja muistellaan vielä vanhainkodissa, koska toista tällaista aikaa ei enää tule.
Mervin sanoin on hyvä lopettaa "aivan Fabulous, I`m absolutely loving it!"
torstai 21. huhtikuuta 2011
summer in the city
Kesä alkoi vihdoin reilu viikko sitten täällä. Tosin nyt se on taas kadonnut jonnekkin sopivasti pääsiäsloman kunniaksi. Tosiaan pääsiäisloma alkoi eilen ja tämä tarkoittaa siis sitä että seuravat reilu kaksi viikkoa menee spring breaking merkeissä!
Viime viikot on siis menneet lomaa odotellessa ja "opiskellessa". Kovasti ollaan yritetty uskotella itsellemme ja toisillemme että kyllä me opiskellaan mutta omalta osalta aika heikosti on mennyt. Omat osuudet ryhmätöistä sain sentään hoidettua ennen loman alkua. Voi nyt siis hyvällä omallatunnolla lomailla! ;)
Toissa viikolla aurinkoa tosiaan riitti ja rantakin oli jo muuttunut auringon palvojien paratiisiksi. Aurinkotuoleja ja varjoja oltiin tuotu rannalle. Mojitokojuja pystytetty ja opiskelijat levähtäneet joka puolelle. Kyllä meidän biitsillä kelpaakin aurinkoa palvoa sen verran hieno ja iso sen on.
"Opiskelun" lisäksi on tietenkin pitänyt pitää yllä seuraelämää. Viime torstaina meillä oli tyttöjen ilta. Tortilloja, tyttöjä ja naisellisesti pelasimme beer bongia, mutta kuitenkin back street boysien ja muiden tyttö biisien tahtiin. Olohuone disco oli erittäin suosittu ja puolen yön jälkeen päätettiin pelastaa naapurit ja mennä ulos jatkamaan. Sen verran reipas ilta oli että vain yksi tytöistä pääsi clubille asti. Loppuviikosta oli sitten tietenkin normaalit viikonloppu kuviot, eli tanssijalat kipeinä ja univelkaa.
Tällä viikolla on sitten relattu ja kerätty voimia. Pääsiäisloma viikko on suosittu vieraiden kesken ja melkein kaikille on tulossa perheenjäseniä tai ystäviä kylään. Itsehän saan huomenna tyttöjä suomesta oikein kolme kappaletta. Huomista on odotettu kauan! Täällä on jo kartat valmiina turisteille ja viikkosuunnitelma tehty. Tarkoituksena siis ottaa brunaa, shoppailla ja ehkä hieman maistella viiniä. Tänään siivosin koko asunnon ja laitoin kaiken tyttöjä varten valmiiksi. Jokaiselle on hankittu omat kotitossut ja vinkku pistetty kylmään, enää siis puuttuu tytöt!
Olen ensimmäistä kertaa yksin yötä kotona sillä molemmat kämppikseni ovat poissa kotoa. Saa nähdä miten pärjään. Ajattelin kuitenkin ottaa ilon irti ja nauttia hiljaisuudesta enkä lähde minnekkään. Seuraavat viikot tulee olemaan niin täynä menoa että yksi rauhallinen ilta voi olla tarpeen. Kysymys vain kuuluu kuinka paljon jätksiä yksi ihminen voi syödä?
| Kesän kunniaksi mansikkakausi avattu! |
Viime viikot on siis menneet lomaa odotellessa ja "opiskellessa". Kovasti ollaan yritetty uskotella itsellemme ja toisillemme että kyllä me opiskellaan mutta omalta osalta aika heikosti on mennyt. Omat osuudet ryhmätöistä sain sentään hoidettua ennen loman alkua. Voi nyt siis hyvällä omallatunnolla lomailla! ;)
Toissa viikolla aurinkoa tosiaan riitti ja rantakin oli jo muuttunut auringon palvojien paratiisiksi. Aurinkotuoleja ja varjoja oltiin tuotu rannalle. Mojitokojuja pystytetty ja opiskelijat levähtäneet joka puolelle. Kyllä meidän biitsillä kelpaakin aurinkoa palvoa sen verran hieno ja iso sen on.
"Opiskelun" lisäksi on tietenkin pitänyt pitää yllä seuraelämää. Viime torstaina meillä oli tyttöjen ilta. Tortilloja, tyttöjä ja naisellisesti pelasimme beer bongia, mutta kuitenkin back street boysien ja muiden tyttö biisien tahtiin. Olohuone disco oli erittäin suosittu ja puolen yön jälkeen päätettiin pelastaa naapurit ja mennä ulos jatkamaan. Sen verran reipas ilta oli että vain yksi tytöistä pääsi clubille asti. Loppuviikosta oli sitten tietenkin normaalit viikonloppu kuviot, eli tanssijalat kipeinä ja univelkaa.
Tällä viikolla on sitten relattu ja kerätty voimia. Pääsiäisloma viikko on suosittu vieraiden kesken ja melkein kaikille on tulossa perheenjäseniä tai ystäviä kylään. Itsehän saan huomenna tyttöjä suomesta oikein kolme kappaletta. Huomista on odotettu kauan! Täällä on jo kartat valmiina turisteille ja viikkosuunnitelma tehty. Tarkoituksena siis ottaa brunaa, shoppailla ja ehkä hieman maistella viiniä. Tänään siivosin koko asunnon ja laitoin kaiken tyttöjä varten valmiiksi. Jokaiselle on hankittu omat kotitossut ja vinkku pistetty kylmään, enää siis puuttuu tytöt!
Olen ensimmäistä kertaa yksin yötä kotona sillä molemmat kämppikseni ovat poissa kotoa. Saa nähdä miten pärjään. Ajattelin kuitenkin ottaa ilon irti ja nauttia hiljaisuudesta enkä lähde minnekkään. Seuraavat viikot tulee olemaan niin täynä menoa että yksi rauhallinen ilta voi olla tarpeen. Kysymys vain kuuluu kuinka paljon jätksiä yksi ihminen voi syödä?
sunnuntai 27. maaliskuuta 2011
väsynyt viikko
Viime viikko vei niin pahasti mehut, että tällä viikolla ei pahemmin mitään ole jaksanut tehdä. Ilmatkin olivat alkuviikosta niin huonot ettei ulos tehnyt mieli mennä. Tuuli niin kovaa että hyvä kun pyörällä pääsi eteenpäin ja vettä tuli kahtena päivänä oikein kunnolla. Vois se kevät nyt alkaa kunnolla. Loppu viikko on kuitenkin ollut auronkoinen, vaikkakin kovin tuulinen.
Kurkku on taas todella kipeä enkä oikein tiedä mitä pitäisi tehdä. Koululääkärille en haluaisi mennä koska antaa varmaan taas saman setin pillereitä ja tuskin antibiootteja joka toinen viikko kannattaa syödä. Asuntoamme vastapäätä on apteekki ja epäilen että siellä eivät kohta enää myy mulle strepsilsejä kun joka toinen päivä olen uutta pakettia ostamassa. Toivotaan että jos vielä toisen viikon lepää, yrittää pysyä lämpimänä ja väärin käyttää strepsilssejä, niin lähtisi tämä kurkuongelma lopullisesti pois.
Viikko mennyt siis lepäilyn merkeissä, täällä tosin on suhteellisen haastavaa yrittää viettää rauhallista viikkoa. Koko ajan pitäisi olla jossain, joten kavereita on myös viikolla tavattu. Perjantai iltana käytiin keilaamassa. en ollut keilaillut moneen vuoteen ja oli kyllä hauskaa. Enkä ede hävinnyt!
Täällä viikolla on myös ekaa kertaa ollut pikkasen koti-ikävä. Johtuu varmaan väsymyksestä, huonosta ilmasta ja puolikuntoisuudesta. Ja kun on pitänyt suunnitella kotiin paluuta ajattelee väkisinkin kaikkia ihmisiä jotka tällä hetkellä ovat kotona. Onneksi mitään kovin pahaa koti-ikävää ei vielä ole ollut, lähinnä vain hetkittäin sellainen olo että olisi kiva ihan kunnolla viettää aikaa ystävien ja perheen kanssa. Mutta eipä tässä ole kun muutama kuukausi täälä, joten siitä ajasta pitää nauttia. Kyllä siellä kotona sitten taas ehtii kyllästymiseen asti olla.
Lippua kotiin en ole vielä varannut. En ole halunnut varata lippua osittain sen vuoksi etten ole varma viimeisistä tenttipäivistä ja osittain sikis että kun lippu on tiedän tarkan päivän jolloin täytyy palata kotiin. Vaikka lippua ei ole on sentään jotain kotiinpaluuta varten järjestetty, nimittäin Cosmon tilasin kuitenkin jo valmiiksi. On sitten heinäkuussa heti jotain luettavaa :) Pakkohan se oli tilata kun niin hyvän tarjouksen soittivat.
Viikon biisi, edesauttaa ja toisaalta lievittää koti-ikävä. Kiitos velipoika muistamisesta.
Kurkku on taas todella kipeä enkä oikein tiedä mitä pitäisi tehdä. Koululääkärille en haluaisi mennä koska antaa varmaan taas saman setin pillereitä ja tuskin antibiootteja joka toinen viikko kannattaa syödä. Asuntoamme vastapäätä on apteekki ja epäilen että siellä eivät kohta enää myy mulle strepsilsejä kun joka toinen päivä olen uutta pakettia ostamassa. Toivotaan että jos vielä toisen viikon lepää, yrittää pysyä lämpimänä ja väärin käyttää strepsilssejä, niin lähtisi tämä kurkuongelma lopullisesti pois.
Viikko mennyt siis lepäilyn merkeissä, täällä tosin on suhteellisen haastavaa yrittää viettää rauhallista viikkoa. Koko ajan pitäisi olla jossain, joten kavereita on myös viikolla tavattu. Perjantai iltana käytiin keilaamassa. en ollut keilaillut moneen vuoteen ja oli kyllä hauskaa. Enkä ede hävinnyt!
Täällä viikolla on myös ekaa kertaa ollut pikkasen koti-ikävä. Johtuu varmaan väsymyksestä, huonosta ilmasta ja puolikuntoisuudesta. Ja kun on pitänyt suunnitella kotiin paluuta ajattelee väkisinkin kaikkia ihmisiä jotka tällä hetkellä ovat kotona. Onneksi mitään kovin pahaa koti-ikävää ei vielä ole ollut, lähinnä vain hetkittäin sellainen olo että olisi kiva ihan kunnolla viettää aikaa ystävien ja perheen kanssa. Mutta eipä tässä ole kun muutama kuukausi täälä, joten siitä ajasta pitää nauttia. Kyllä siellä kotona sitten taas ehtii kyllästymiseen asti olla.
Lippua kotiin en ole vielä varannut. En ole halunnut varata lippua osittain sen vuoksi etten ole varma viimeisistä tenttipäivistä ja osittain sikis että kun lippu on tiedän tarkan päivän jolloin täytyy palata kotiin. Vaikka lippua ei ole on sentään jotain kotiinpaluuta varten järjestetty, nimittäin Cosmon tilasin kuitenkin jo valmiiksi. On sitten heinäkuussa heti jotain luettavaa :) Pakkohan se oli tilata kun niin hyvän tarjouksen soittivat.
Viikon biisi, edesauttaa ja toisaalta lievittää koti-ikävä. Kiitos velipoika muistamisesta.
maanantai 21. maaliskuuta 2011
Las Fallas!
No nyt on koettu sellanen perinnejuhla että. Las Fallas on Valencialainen juhla Saint Josephin kunniaksi. Las Fallas alkaa maaliskuun alussa, mutta viralliset juhlapäivät ovat 15-19.3. Fallaksen aikana jokaiseen kortteliin rakennetaa fallas, "monumentti" sekä iso että pieni. Fallaskset poltetaan viimeisenä juhlayönä. Las Fallakseen kuuluu myös mascletas, joka päivä maaliskuun ensimmäisestä päivästä yhdeksänteentoista päivään asti kello kaksi räjäytetään pommeja keskustassa Plaza De Ayuntamientolla. Viimeisen kolmen päivän aikana myös joakainen naapurusto piti oman pienen mascletaksen. Meidän "takapihan" mascletaksesta voi katsoa videon facebookista.
Mascletas on jotain ihan älytöntä. Keskellä kirkasta päivää ammutaan rakketteja joista tulee pienet valot räjähtäessä, mutta lähinnä koko homman idea on järkyttävän kovat räjähdykset ja savu. Koko ohjelmanumero kestää viisi minuuttia ja plaza on sen ajan aivan tukossa. Muutenkin Las Fallakseen kuului papaatit, raketit ja pommit. Välitstä tuntui että on keskellä sotaa kun kokoajan oli hirveä pauke. Lapsia piti varoa kun kaikki heittelivät papaatteja ja pikku pommeja. Pienimmät lapset eivät osanneet edes kunnolla lävellä vaan heittelivät papaatteja rattaista.
Jokaisella korttelilla oli oma fallas figuuri. Uskomattomia rakenelmia, joissa esiintyi erilaisia hahmoja. Itse luulin että fallakset olisivat uskonnollisia, mutta näin ei ollut. Mielikuvitusta suunnittelijoilta ei ollut puuttunut. Yksikään fallas ei ollut samanlainen. Kadut oli myös koritsteltu erilaisilla valoilla, vähän kuin keskustan joulukadut, paitsi hienommat. Kortteleilla oli myös omat "party" teltat joissa juhlittiin jokaisena iltana.
Joka ilta oli uskomattoman upaet ilotulitukset. Pikku ilotulituksia oli pitkin päivää ja iltaa, mutta päätulistus oli joka ilta puoli yhden aikaan. Nyt on koettu varastoon muutamat ilotulitukset. Mutta täytyy kyllä sanoa että yhtä hienoja ilotulituksia en ole aikaisemmin nähnyt!
Perinne pukuihin sonnustautuneet lapset ja aikuiset kulkivat pitkin katuja, orkesterit kiersivät kortteleita ja kaikki juhlivat ulkona. Iltaisin kadut muuttuivat bilekaduksi. Mojito ja churros kojuja oli kaikkialla. ( churrokset ovat munkkitaikinasta tehtyjä rasvaisia "herkkuja". Suklaan, vanilian ja taikinan makuisia. Yhden kun söi sai vuoden rasva annoksen).
Lauantai yönä oli viimeinen ilta. Illan aikana kaikki fallakset poltettiin. Polttaminen alkoi ilotulituksella, jonka jälkeen fallas "räjäytettiin" tuleen. Siinä jäi kyllä juhannuskokot kakkoseksi. Fallasket poltetaan portaittain sillä palomiehien pitää olla valmiina jos jotain sattuu. Itse todistin kahden fallaksen polttamise. Plaza De Ayuntamientolla oli "pää" fallas, isoin fallas. Sen polttaminen alkoi massiivisella ilotulitussarjalla ja sen jälkeen koko komeus pistettiin liekkeihin. Toinen pienemmillä tulitteilla varustettu fallas oli myös näkemisen arvoinen. Tuhka sade vain putosi päälle kun fallasket paloivat.
Valitettavasti Las Fallas on jotain sellaista mitä on vaikea selittää, se pitää itse kokea. Takana siis yksi parhaimmista viikoista! Nyt voikin sitten tämän viikon ottaa rauhassa ja nauttia hiljaisuudesta kun "sota" on ohi :)
Mascletas on jotain ihan älytöntä. Keskellä kirkasta päivää ammutaan rakketteja joista tulee pienet valot räjähtäessä, mutta lähinnä koko homman idea on järkyttävän kovat räjähdykset ja savu. Koko ohjelmanumero kestää viisi minuuttia ja plaza on sen ajan aivan tukossa. Muutenkin Las Fallakseen kuului papaatit, raketit ja pommit. Välitstä tuntui että on keskellä sotaa kun kokoajan oli hirveä pauke. Lapsia piti varoa kun kaikki heittelivät papaatteja ja pikku pommeja. Pienimmät lapset eivät osanneet edes kunnolla lävellä vaan heittelivät papaatteja rattaista.
Jokaisella korttelilla oli oma fallas figuuri. Uskomattomia rakenelmia, joissa esiintyi erilaisia hahmoja. Itse luulin että fallakset olisivat uskonnollisia, mutta näin ei ollut. Mielikuvitusta suunnittelijoilta ei ollut puuttunut. Yksikään fallas ei ollut samanlainen. Kadut oli myös koritsteltu erilaisilla valoilla, vähän kuin keskustan joulukadut, paitsi hienommat. Kortteleilla oli myös omat "party" teltat joissa juhlittiin jokaisena iltana.
Joka ilta oli uskomattoman upaet ilotulitukset. Pikku ilotulituksia oli pitkin päivää ja iltaa, mutta päätulistus oli joka ilta puoli yhden aikaan. Nyt on koettu varastoon muutamat ilotulitukset. Mutta täytyy kyllä sanoa että yhtä hienoja ilotulituksia en ole aikaisemmin nähnyt!
Perinne pukuihin sonnustautuneet lapset ja aikuiset kulkivat pitkin katuja, orkesterit kiersivät kortteleita ja kaikki juhlivat ulkona. Iltaisin kadut muuttuivat bilekaduksi. Mojito ja churros kojuja oli kaikkialla. ( churrokset ovat munkkitaikinasta tehtyjä rasvaisia "herkkuja". Suklaan, vanilian ja taikinan makuisia. Yhden kun söi sai vuoden rasva annoksen).
Lauantai yönä oli viimeinen ilta. Illan aikana kaikki fallakset poltettiin. Polttaminen alkoi ilotulituksella, jonka jälkeen fallas "räjäytettiin" tuleen. Siinä jäi kyllä juhannuskokot kakkoseksi. Fallasket poltetaan portaittain sillä palomiehien pitää olla valmiina jos jotain sattuu. Itse todistin kahden fallaksen polttamise. Plaza De Ayuntamientolla oli "pää" fallas, isoin fallas. Sen polttaminen alkoi massiivisella ilotulitussarjalla ja sen jälkeen koko komeus pistettiin liekkeihin. Toinen pienemmillä tulitteilla varustettu fallas oli myös näkemisen arvoinen. Tuhka sade vain putosi päälle kun fallasket paloivat.
Valitettavasti Las Fallas on jotain sellaista mitä on vaikea selittää, se pitää itse kokea. Takana siis yksi parhaimmista viikoista! Nyt voikin sitten tämän viikon ottaa rauhassa ja nauttia hiljaisuudesta kun "sota" on ohi :)
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)